Tänään leivottiin pullaa Suomen kunniaksi, vedettiin ekaa kertaa itsenäisyyspäivänä lippu omaan salkoon, syötiin herkullista ruokaa ystävien kanssa ja naurettiin makeammin kuin aikoihin. Itsenäisyyspäivän kruunasi vielä parhaan ystävän näkeminen linnan juhlissa.
Aina itsenäisyyspäivänä mietin, että tätä päivää pitäisi kyllä ehdottomasti juhlia enemmän. Suuri päivä, jota toivoisi lasten osaavan arvostaa jatkossa. Vielä he eivät ymmärrä miksi, mutta perinne jäisi heille mieleen pienestä pitäen.
Kiitos vaarit, veteraanit!
Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti