Mietin vaan, missä mun maneesi on?

Säästä on turha valittaa, koska sille ei kertakaikkisesti voi yhtään mitään. Harvoin siis valitan, mutta tänään en muuta ole tehnytkään. Kova pakkanen menee kaikessa kauneudessaan oikean talven piikkiin, mutta viime päivien säässä ei ole enää mitään puolusteltavaa. Ei mitään kaunista, ei mitään hyödyllistä, ei mitään miellyttävää. Kaikkialla jäätä, kaikki (pellot, hevoset, varusteet, kymmenet hanskat, vaatteet, saappaat, varpaat...) märkää, koko piha on kuin luistinrata ja lainehtii vettä!

Nöyrä kiitos ja syvä kumarrus kaikille viikottaisille vakkariratsastajille, jotka olette koko pitkän ikävän syksyn ja talven ajaneet säännöllisesti paikalle liukkaita ja pimeitä teitä pitkin, päästäksenne ratsastamaan yhtä liukkaille ja pimeille teille märillä hevosilla sormet jäässä märissä hanskoissa! Jotain taikaa hommassa täytyy olla.

Mutta joka päivä muutama valoisampi minuutti aamulla ja illalla muistuttaa, että parempaa on taatusti tiedossa. Sitten kun alla on vihdoin kuivaa sulaa maata ja aurinko paistaa vielä vikalla ponitunnillakin klo 19-20 niin sitten juhlitaan teidän kaikkien vakkariratsastajien kanssa. Lupaan sen.

Ja te arvon ihanat tallinnaiset, hevosen omistajat, jotka annatte anteeksi pimeyden aamulla, päivällä ja illalla, liukkaan pihan ja märät loimet, kyllä se niin on, että tässä maassa on turha rakentaa mitään muuta kuin maneeseja ;)