Facebook on parin kuukauden verran ollut täynnä päivityksiä "lomat alkaa ja lomat loppuu". Itseäni nuo jutut eivät jollain tavalla kosketa: loma sen kun jatkuu vaikka töitä riittää. Elämä on tällä hetkellä yhtä aikaa hyvin työn täyteistä vaikka samalla myös pelkkää lomailua lasten kanssa. Mutta loman loppumiset näkyy ja tuntuu myös täällä. Muutaman hevosen omistajan lomat loppuivat jo viikko sitten ja voi kuinka tallin piha hiljeni. Yhtä äkkiä loppuivat viestit lähdettäiskö ilta/aamu/yöratsastukselle, mennäänkö maastoon vai kentälle, tehdäänkö maastoesterata tms. Hevosen omistajat ovat palanneet töihin ja yhtä hulvaton meno jatkuu vasta ensi kesänä. Kimmo palaa huomenna töihin ja nyt iski loman loppumispaniikki: mitä ehdittiin tehdä, missä käydä? Ehdittiinkö tehdä kaikki suunnitellut hommat ja myös nauttia kesästä yhdessä? Tätä ahdistusta lievittää hiukan elokuussa muutama lomaviikko lisää. Jos ei nyt ehditty, niin ehkä sitten. Joka tapauksessa ajatukset alkavat pikkuhiljaa kääntymään syksyyn. Kohta pihapiiri hiljenee täysin. Lapset lähtevät kouluun, aikuiset töihin ja tänne jäämme keskenämme eläinlaumamme kanssa. Päivät lyhenee ja ihmisiä käy lähinnä vain viikonloppuisin.
Tänään saimme terveisiä Saksasta kun vaeltamassa kävi ensimmäinen ulkomaalainen asiakkaamme. Esittelimme hänelle Kivikallion komeat maisemat.
Hellettä ja paarmoja on piisannut ja vaikka helteistä nautinkin, osa minusta odottaa jo syksyn kuulaita päiviä, jotka ovat ehdottomasti vuoden parhaita ratsastuskelejä. Heinäkuun helteissä parhaat retket on tehty iltaisin tai aamulla varhain. Etenkin näitä "yöratsastuksia", jotka ajoittuvat auringon laskun aikaan, on piisannut joka viikko aina juhannusviikosta alkaen ja reissut ovat olleet ihan mahtavia. Itse olen tainnut joka ratsastuksen selvitä vain t-paita päällä, niin lämpimistä säistä ollaan saatu nauttia. "Yöratsastukset" ovat olleet erinomainen mahdollisuus seurata, kuinka päivä lyhenee viikko viikolta. Tiedättekös sen, että nyt aurinko laskee jo kymmenen kieppeillä ja yhdeltätoista on jo pimeää!? Tämäkin enteilee syksyn saapumista, mutta vielä ehtii auringonlaskuratsastukselle mukaan eikä tarvitse enää edes ratsastella yömyöhään.
maanantai 28. heinäkuuta 2014
tiistai 22. heinäkuuta 2014
Hevoskaupoilla
"Osta hyvä hevonen, kaikki mitä tingit saat alennusta" mustalaisen äänenpainoa matkien on ollut meidän Kimmon suosikkilausahdus siitä asti kun kuuli aikoinaan, että olen hevostyttö. Ja nyt siitä sitten tuli totta. Tänään ostin romanilta hyvän hevosen eikä tarvinnut edes tinkiä. Tuttu, turvallinen, terve ja nätti hevonen ja erinomainen diili. Kiitos asianosaiset että tarjositte mahdollisuutta mulle.
![]() |
Saanen esitellä Pokalo. |
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Uusia asukkaita ja hellettä
Reilu vuosi sitten Ali-Seppälään muutti tallikissa sekä kukot ja kanat. Saapuivat tänne siis muutamaa kuukautta ennen meitä isäntäväkeä. En tiedä miksi, ehkä siksi, että sain ne 3-kymppislahjaksi ja ehkä siksi, että kaikilla oli jollakin tavalla kiire asuttaa Ali-seppälää. Joka tapauksessa tämä Kissa Kisulainen on osoittautunut niin kovaksi hiirikissaksi, että talvella aloimme haaveilla toisesta samanmoisesta. Ja niin eräänä päivänä puhelin piippasi kuvaviestiä, että "olisiko tässä teille toinen tallikissa" ja vastaus oli helppo"kyllä vaan olisi". Niin talliin saapui muutama päivä sitten pienen pieni harmaa suloinen Savu-kisu, joka ilahduttaa ja naurattaa ennen kaikkea Sisua (10kk).
Vuoden aikana kukkotilanne on vaihdellut. Isot komeat kukot Pentti ja Pilkku alkoivat jahdata pikkulikkoja ja päätyivät siksi pataan. Yksi kukko joutui tutun koiran saaliiksi. Tänään Ali-seppälään saapui meidän 5 .kukko, joka on vasta pieni tipunen. Toivotaan tästä kilttiä ja komeaa kukkoa, joka vahtisi rouviaan pihapiirissämme pitkän aikaa.
Hellettä piisaa ja se sopii minulle. Parasta hellepäivänä on suunnata mökillemme, jossa viileä lammen vesi virkistää niin isoja kuin pieniäkin. Matka mökille kestää pyörällä n.15 min, joten virkistäytymässä voi käydä vaikka useamman kerran päivässä. Parasta mökkeilyssä on kuitenkin se, että siellä törmää lähes aina lastemme serkkuihin. Tänäänkin sattumalta paikalla olivat lähes kaikki kymmenkunta serkusta ja riemua riitti.
Vuoden aikana kukkotilanne on vaihdellut. Isot komeat kukot Pentti ja Pilkku alkoivat jahdata pikkulikkoja ja päätyivät siksi pataan. Yksi kukko joutui tutun koiran saaliiksi. Tänään Ali-seppälään saapui meidän 5 .kukko, joka on vasta pieni tipunen. Toivotaan tästä kilttiä ja komeaa kukkoa, joka vahtisi rouviaan pihapiirissämme pitkän aikaa.
Hellettä piisaa ja se sopii minulle. Parasta hellepäivänä on suunnata mökillemme, jossa viileä lammen vesi virkistää niin isoja kuin pieniäkin. Matka mökille kestää pyörällä n.15 min, joten virkistäytymässä voi käydä vaikka useamman kerran päivässä. Parasta mökkeilyssä on kuitenkin se, että siellä törmää lähes aina lastemme serkkuihin. Tänäänkin sattumalta paikalla olivat lähes kaikki kymmenkunta serkusta ja riemua riitti.
![]() |
Aamulla serkukset olivat hoitamassa yhdessä heppoja. |
torstai 17. heinäkuuta 2014
Yhteistyökumppaneita
Eilen vaellettiin ensimmäistä kertaa Kotipiiriin Levannon kylään. Aikaa kului seitsemän tuntia ja reitti oli mukavan vaihtelevaa maastoa. Kotipiiri toimi erinomaisena taukopaikkana ja hevoset parkissa Wintti kahvilan edessä rivissä ilahduttivat sekä Kotipiirin isäntäväkeä että asiakkaita. Kotipiiri tarjoaa tuottajatorillaan lähiseudun pienyrittäjien tuotteita, elintarvikkeita ja käsitöitä. Tuottajatorille sisään astuessa vastaan tulvahtaa herkullinen leipien ja leivonnaisten tuoksu omasta leipomosta. Wintti-kahvilassa voit maistella näitä herkkuja. Kotipiiristä saimme uuden mainion yhteistyökumppanin pitkille vaelluksille.




Vaellustallin pitäjän tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on ehdottomasti kengittäjä. Ja meillä on onneksi sellainen kaikista paras. Tai parempaa ja palvelualttiimpaa ei ehkä voi löytää, ellei itse opettele tuota taitoa. Tämä tuli todistettua taas eilen aamulla. Tunti ennen vaellukselle lähtöä, huomasin yhdeltä hevoselta puuttuvan toisen takakengän. Ei muuta kun tekstiviesti kengittäjälle klo 8.17 ja klo 9.17 homma oli jo hoidettu ja vaeltajat matkalla kohti Kotipiiriä. Tässä on kai hyvä paikka kiittää julkisesti tuota kengittäjä-Millaa! Kiitos! Kuinka pärjäisin ilman sua?!
Tänä aamuna oli yksi hauskimmista vaelluksista pitkään aikaa. Pikkulikat lähtivät ponivaellukselle ja kuva kertoo kai enemmän kuin tuhat sanaa. Rusina-pulla satulalaukkuineen ja topakat pikkuvaeltajat, näitä katsellessa hymyilytti väkisin!





Vaellustallin pitäjän tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on ehdottomasti kengittäjä. Ja meillä on onneksi sellainen kaikista paras. Tai parempaa ja palvelualttiimpaa ei ehkä voi löytää, ellei itse opettele tuota taitoa. Tämä tuli todistettua taas eilen aamulla. Tunti ennen vaellukselle lähtöä, huomasin yhdeltä hevoselta puuttuvan toisen takakengän. Ei muuta kun tekstiviesti kengittäjälle klo 8.17 ja klo 9.17 homma oli jo hoidettu ja vaeltajat matkalla kohti Kotipiiriä. Tässä on kai hyvä paikka kiittää julkisesti tuota kengittäjä-Millaa! Kiitos! Kuinka pärjäisin ilman sua?!
Tänä aamuna oli yksi hauskimmista vaelluksista pitkään aikaa. Pikkulikat lähtivät ponivaellukselle ja kuva kertoo kai enemmän kuin tuhat sanaa. Rusina-pulla satulalaukkuineen ja topakat pikkuvaeltajat, näitä katsellessa hymyilytti väkisin!

tiistai 15. heinäkuuta 2014
Uuden edessä välillä jännittää
Nyt kun vihdoin sain julkaistua blogini, välillä jännittää ja kovasti. Kerran törmäsin Tommy Hellstenin lainaukseen, jonka poimin ylös ja juuri nyt, tänään tässä, tämä kuvaa tuntojani aika hyvin.
"Jos hiukan yksinkertaistetaan, on olemassa kahdenlaisia ihmisiä:
heitä, jotka henkensä kaupalla laskevat koskessa, kolhiintuvat kiviin, kastuvat ja ovat
hukkua kanootin kaatuessa, ja heitä, jotka huutavat rannalla ohjeita, tietävät paremmin,
kritisoivat ja jopa halveksuvat koskessa kolhiintuvia.
Toisin sanoen on olemassa ihmisiä, jotka elävät, ja ihmisiä, jotka eivät itse elä vaan
kritisoivat niitä, jotka elävät.
Jälkimmäiset tyytyvät hengissä selviytymiseen, kun taas edelliset ottavat riskejä
ja ryvettyvät. Edelliset viettävät koskesta selviydyttyään riemujuhlaa,
kohottavat maljan elämälle ja onnistumiselleen.
Jälkimmäiset seuraavat juhlamenoja syrjästä,
vähättelevät niitä ja toteavat, että paljon melua tyhjästä."
Näillä mennään eteenpäin!
"Jos hiukan yksinkertaistetaan, on olemassa kahdenlaisia ihmisiä:
heitä, jotka henkensä kaupalla laskevat koskessa, kolhiintuvat kiviin, kastuvat ja ovat
hukkua kanootin kaatuessa, ja heitä, jotka huutavat rannalla ohjeita, tietävät paremmin,
kritisoivat ja jopa halveksuvat koskessa kolhiintuvia.
Toisin sanoen on olemassa ihmisiä, jotka elävät, ja ihmisiä, jotka eivät itse elä vaan
kritisoivat niitä, jotka elävät.
Jälkimmäiset tyytyvät hengissä selviytymiseen, kun taas edelliset ottavat riskejä
ja ryvettyvät. Edelliset viettävät koskesta selviydyttyään riemujuhlaa,
kohottavat maljan elämälle ja onnistumiselleen.
Jälkimmäiset seuraavat juhlamenoja syrjästä,
vähättelevät niitä ja toteavat, että paljon melua tyhjästä."
Näillä mennään eteenpäin!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
Kuningasmatka
Kuluneella viikolla on paljon puhuttanut kesän koko päivän vaellukset. Vaelluksia on tehty, niitä on suunniteltu, soiteltu ja sovittu, reittejä etsitty ja kokemuksia vaihdeltu. Alkuviikosta totesin, että kyseessä on kyllä todellinen maastoratsastuksen kuningasmatka. Kuuden tunnin jälkeen kokeneempikin ratsastaja huomaa olleensa vaelluksella. Matkan aikana ehtii nähdä jos jonkinmoista maisemaa, tutustua paremmin kanssa ratsastajiin, kuulla monia hauskoja juttuja ja hetken ehtii istua jo omissa oloissa hiljaa keskittyen vain oman hevosensa askeliin. Maanantain vaelluksella oli mukana kaksi ihan oikeata mummoa, jotka pärjäsivät erinomaisesti. Mukana oli myös nuori vaellusuransa alkuvaiheessa oleva ruuna, joka osoittautui todelliseksi teräsponiksi. Ruunan kohdalla työhaastattelu siis onnistui täydellisesti ja sitä varmasti nähdään vaelluksillamme jatkossakin.

Blogini ei tule olemaan pelkkää hevostelua. Tarkoituksena olisi kuvata myös sitä ihanaa ja välillä vähän vähemmän ihanaa eloa Ali-seppälässä. Tällä viikolla pihapiirin on valloittaneet ihanat ruusut, joista iloa riittää ainakin meidän naisväelle. Ruusuja maljakoissa, ruusujen kuivaamista, lasten tekemää hajuvettä ja omasta mielestäni parasta nämä ruusut ovat ehdottomasti kylpy/jalkakylpyvedessä. Eilen pääsinkin 3-vuotiaan tyttäreni kanssa kahdestaan saunomaan eikä ruusuista tuolloin ollut pulaa. Mutta voi sitä ihanaa tuoksua saunassa kun teimme myös vihdan tuomaan tunnelmaa!! " Täällä tuoksuu prinsessa!" totesi Mimmi 3v.

Blogini ei tule olemaan pelkkää hevostelua. Tarkoituksena olisi kuvata myös sitä ihanaa ja välillä vähän vähemmän ihanaa eloa Ali-seppälässä. Tällä viikolla pihapiirin on valloittaneet ihanat ruusut, joista iloa riittää ainakin meidän naisväelle. Ruusuja maljakoissa, ruusujen kuivaamista, lasten tekemää hajuvettä ja omasta mielestäni parasta nämä ruusut ovat ehdottomasti kylpy/jalkakylpyvedessä. Eilen pääsinkin 3-vuotiaan tyttäreni kanssa kahdestaan saunomaan eikä ruusuista tuolloin ollut pulaa. Mutta voi sitä ihanaa tuoksua saunassa kun teimme myös vihdan tuomaan tunnelmaa!! " Täällä tuoksuu prinsessa!" totesi Mimmi 3v.

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)